Helsingin kaupungin ympäristökeskus Oy Gardenia-Helsinki Ab
 Etusivu Linnut Nisäkkäät Hyönteiset Matelijat Kalat Kasvit ja sienet
 Yleistietoa  

Selkärangattomia ilmassa ja vesissä

AmiraaliVanhankaupunginlahden ja Viikin selkärangattomia ei ole tutkittu yhtä paljon kuin esimerkiksi lintuja tai kasveja. Silti on oletettavaa, että alueen pieneliöstö on varsin rikas ja monipuolinen, onhan alueella hyvin monenlaisia elinympäristöjä.

Laajojen peltojen ja ojanpientareiden näkyvimpiä hyönteisiä ovat päiväperhoset. Keväällä retkeläinen tapaa ensimmäisinä nokkosperhosia, sitruunaperhosia ja suruvaippoja, jotka talvehtivat aikuisina. Aikainen laji on myös mittareihin kuuluva tyttöperhonen.

Kesällä niittyjen runsain perhonen on lanttuperhonen, jota tavallisesti erehdytään kutsumaan kaaliperhoseksi. Oikea kaaliperhonen on kuitenkin paljon harvinaisempi ja usein vaeltaja Suomen eteläpuolelta.Hopeatäplä

Vaeltajiin kuuluu myös komea amiraali, joita on ollut muutamana viime syksynä runsaasti liikkeellä. Sinisistä täplistä ja punaisesta väristä helposti tunnettava neitoperhonen on runsastunut niin paljon, että sen kanta on todennäköisesti pysyvä eikä etelämpää vaeltavista yksilöistä riippuvainen.


Pinnan alla kuhisee

Monipuolisena kosteikkona Vanhankaupunginlahti tarjoaa runsaasti elinympäristöjä etenkin vesissä viihtyville selkärangattomille. Ukonkorennon toukat, vesiskorpionit ja malluaiset ovat kosteiden rantametsien oja- ja puroverkoston näkyvimpiä petoja, vesisiirat taas runsaslukuisia pohjalietteen syöjiä.

Tarkkasilmäiset retkeläiset voivat ojissa nähdä putkisirvikkään taidokkaasti tikuista tai kotiloista kokoon kursittuja toukkakoteloita. Pohjalla viihtyvät myös surviaissääsken, hyttysten ja sinkiläsääskien toukat, jotka kesällä kuoriutuvat alueen lukuisten hyönteissyöjien iloksi.

KeltalaitasukeltajaRuovikon rantavyöhykkeessä voi yleisesti nähdä vesihämähäkin juoksemassa veden pintakalvoa pitkin tai vartioimassa vesikasveihin kudottua poikasverkkoa. Nämä Suomen suurikokoisimmat hämähäkit saalistavat veden pinnalle pudonneita hyönteisiä tai sukeltavat veden alle nappaamaan sammakon- tai kalanpoikasia.

Ruovikko- ja lamparealueen vesikovakuoriaislajisto on monipuolinen ja yksilömäärältään runsas. Alueella tehdyssä selvityksessä kesällä 2002 havaittiin 28 lajia. Runsaslukuisin ja monimuotoisin heimo oli sukeltajakovakuoriaiset (Dytiscidae), joita tavattiin 20 lajia. Harvinaisin alueella havaittu vesikovakuoriaislaji on lampisukeltaja (Graphoderus cinereus). Kesällä 2002 sitä löydettiin eri puolilta lahtea, joten sitä todennäköisesti elää Vanhankaupunginlahdella pysyvä populaatio.

 Historia
 Retkikohteet
 Lasten Viikki
 Opettajille
 Kartta
 Kysymyksiä
 

 Lisää hyönteisistä:

 >Kukkakärpäset

 >Sudenkorennot