Vanhankaupunginlahden ja Viikin kasvillisuus

Kun Vanhankaupunginlahden pohjoisreunaa seurailevalta pyörätieltä katsoo lahdelle päin, yleisvaikutelma on tavallaan yksitoikkoinen. Hallitsevin kasvi on järviruoko. Sen sankat kasvustot reunustavat lähes kaikki lahden pohjois- ja itäosan rantoja muodostaen ruokoluhtia eli ruoikoita. Ruoikot kätkevät sisäänsä muitakin kasvillisuustyyppejä ja vesilampareita, mutta kesäaikana ne eivät juuri erotu.

Ruoikoita on useita tyyppejä, yhteensä niitä on luokiteltu Vanhankaupunginlahdelta kuusi. Luokittelu perustuu muun muassa muuhun kasvillisuuteen sekä kasvualustaan.

Uposkasvit vähissä

Ruoikon ulkopuolella avovesialueella ei juuri kasva vesikasveja, sillä ne vähenivät lahden veden samentuessa ja tilan huonontuessa 1960-luvulla. Uposkasveja löytyy lähinnä puhtaimmilta paikoilta, usein läheltä osmankäämikasvustoja, sillä osmankäämit puhdistavat vettä. Sameassa vedessä kasvaa vain karvalehteä, puhtaammille paikoille on palannut mm. ahvenvitaa ja ärviää.

Osmankäämikköjä on Vanhankaupunginlahdella lähinnä ruoikon ympäröimien lampareiden reunoissa. Suurin kasvusto kattaa laajan alueen Pornaistenniemen itäpuolella. Lamparealueen osmankäämiköt ovat leveäosmankäämin muodostamia. Paikoittain osmankäämien seurassa viihtyvät myös palpakot ja rantakukat.

Lehdot ja mesiangervoniityt reunustavat lahtea

Ruoikosta rannalle päin seuraavana melko yleisenä kasvillisuustyyppinä lahdella ovat mesiangervoniityt sekä niiden takana tervaleppälehdot. Tervaleppälehdot ja luhdat ovat reheviä ja niissä kasvaa hyvin paljon erilaista kasvillisuutta, aivan kuten alueen muissakin lehdoissa. Lehtojen valtapuina ovat vaahterat, haavat ja lepät.

Tervaleppälehtojen kuivemmissa osissa kasvaa koivua, vaahteraa ja haapaa.
Lehtojen yleisimpiä pensaita Vanhankaupunginlahden ympäristössä ovat vaahtera, pihlaja ja tuomi. Tuomi muodostaa paikoin sankkoja tiheiköitä. Myös terttuselja, koiranheisi ja taikinanmarja esiintyvät alueella. Kenttäkerroksessa runsaita kevätkukkijoita ovat sini- ja valkovuokot, pystykiurunkannukset ja rentukat. Muita tavallisia kenttäkerroksen lehtolajeja ovat nuokkuhelmikkä, lehtokorte, käenkaali, kevättähtimö ja puna-ailakki.

Kangasmetsää ja niukasti kallioita

Muut Viikin ja Vanhankaupungin alueen metsät ovat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Niiden tyypillisiä puulajeja ovat valtapuu kuusi, lisäksi pihlaja, haapa ja aukkopaikoissa ja pellonreunoilla viihtyvä koivu. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaina mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsämaitikka.

Parhaimmat kalliot Vanhankaupunginlahdella löytyvät Herttoniemen kallioselänteeltä ja Mölylästä. Kasvipeite on kalliokohdissa pääasiassa jäkälää, irtomaalla jäkälien ohella kasvaa sammalia, varpuja ja karujen maiden ruohoja ja heiniä. Luonnonkallioille ominainen, tallaamiselle altis poronjäkälikkö puuttuu kulutuksen vuoksi lähes kokonaan. Yleisiä jäkäliä ovat karstanapajäkälä ja kalliokarve sekä karttajäkälä. Sammalista runsaimpia ovat nuokkuvarstasammal ja kangaskarhunsammal.

Matalakasvuisia niittyjä ja ketoja on vähän

Aiemmin Vanhankaupunginlahdella on ollut paljon nykyistä enemmän rantaniittyjä, mm. laajoina alueina Lammassaaren ja Pornaistenniemen tuntumassa. Laidunnuksen loputtua ja ruoikon vallattua alaa niityt ovat supistuneet huomattavasti. Laaja rantaniitty on vielä jäljellä Purolahden perukassa Viikinojan varrella ja Lammassaaren pohjoispuolelle on ennallistettu toinen. Kuivia niittyjä on Keinumäen ympärillä ja Purolahden itäpuolella. Niittyjä tullaan vuonna 2006 laajentamaan myös Purolahteen Mölylän ja Hakalan välille.

Purolahden niityn kostean alueen yleisimpiä lajeja ovat jokapaikansara, kurjenjalka ja punanata. Muita lajeja ovat mm. meri- ja hentosuolake sekä rantavihvilä. Kuivemmalla osalla kasvavat mm. kylänurmikka, ketohanhikki ja nurmilauha sekä luhtakastikka. Muita lajeja ovat mm. nurmitähkiö, niitty- ja rönsyleinikki sekä ojakurjenpolvi.

Purolahden niityn vieressä on yksi Viikin vanhoista hakamaista. Hakamaiden puusto on pääosin rauduskoivua, pihlajia, leppiä ja harvalukuisena tammi. Kenttäkerroksessa on erilaisia heiniä, kuivemmilla rinteillä kasvaa lisäksi mm. kartiokanankaali, mäkitervakko ja ketoneilikka.

Harvinaisia lajeja Vanhankaupunginlahdella

Viikin-Vanhankaupunginlahden kasvillisuus kartoitettiin vuonna 1994 ja kartoitus uusittiin elokuussa 2004 osana hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Näissä selvityksissä todettiin, että Vanhankaupunginlahden putkilokasvilajistoon kuuluu pelkästään merenrantakosteikkojen tyypillisiä lajeja.

Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia kasvilajeja, mutta matalakasvuisilla niityillä kasvaa joitakin huomionarvoisia lajeja. Purolahden perukan saraniityllä kasvaa Uudellamaalla paikoittain tavattavaa hirssisaraa ja merenrantaniityn laitamilla hernesaraa. Molemmat lajit ovat vähälukuisia merenrantaniittyjen kasveja. Myös merisaraa on tavattu alueelta. Alueelta nyt jo ilmeisesti hävinneitä lajeja ovat vielä 1994 kartoituksessa löydetty jouhiluikka sekä vielä 1950-luvulla alueella kasvanut punakämmekkä.