Yleistä kukkakärpäsistä

Kirj. Sakari Kerppola, kuvat Antti Haarto

Jo aikaisin keväällä leskenlehtien ja pajujen kukkiessa kukkakärpäsiä (heimo Syrphidae) näkee kukissa hyörimässä ja siitepölyä sekä mettä nauttimassa. Siitepölystä hyödynnetään proteiinit ja mesi on niin vahva energiapakkaus, että kärpäset voivat lentäessään pysytellä paikoillaan ilmassa kuten kolibrit ja häiriön sattuessa kadota paikalta salamannopeasti. Moni on varmaan metsäpoluilla kulkiessaan näitä paikallaan pörrääviä otuksia nähnytkin. Ne ovat koiraita, jotka ovat ns. partiolennossa ja tarkkailevat reviirilleen mahdollisesti saapuvia naaraita parittelu mielessään. Tämä voi tapahtua nopeasti myös lennossa.

Useat kukkakärpäslajit matkivat olemukseltaan ja väritykseltään myrkkypistiäisiä esim. ampiaisia. Tämä mimikry eli naamiointiväritys ilmeisesti estää kärpäsiä joutumasta hyönteissyöjälintujen suihin. Linnut ovat oppineet välttämään näitä keltamustarotsisia veijareita. Jotkut lajit ovat myös pörröisten kimalaisten ja pistiäisten näköisiä, mutta näillä on pitkät tuntosarvet ja kukkakärpäsillä taas hyvin lyhyet, maastossa tuskin erottuvat.

Kukkakärpästen toukat ovat hyvin erikoistuneita ravintoonsa nähden. Suurin osa lajien toukista syö kirvoja, jotkut elävät lahopuulla ja erään suvun lajit putkikasvien juurissa. Muutaman lajin toukat elävät jopa veden alla pitkän pinnalle ulottuvan hengitysputkensa varassa ja suodattavat ravinnokseen vedessä esiintyvää mikroskooppista orgaanista ainesta. Sienilläkin on omat lajinsa. Erään lajin toukka elää jopa kuusen pihkassa eikä tiedetä miten se pihkasta voi ravintonsa saada, ehkä jokin mikroskooppinen sieni voi tulla kyseeseen. Muurahaispesissäkin elelee useiden lajien toukkia. Muurahaiset eivät niistä kuitenkaan tunnu välittävän, vaan antavat olla rauhassa. Toukat syövät murkkujen jätöksiä ja niiden kuolleita toukkia sekä mahoja munia, mutta välillä pistelevät elävääkin materiaalia suihinsa. Ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pesissä elää muutamia kukkakärpäslajien toukkia. Ne toimivat lähinnä puhtaanapitotyöläisinä kuten murkkupesissäkin elävien lajien toukat. Kukkakärpäset ovat jaloja eläimiä, mutta pari poikkeusta on, sillä erään lajin toukka viihtyy lehmänlannassa ja toinen saman suvun laji hirvieläinten jätöksissä.

Ihmisen kannalta kukkakärpäset ovat erittäin hyödyllisiä pölyttäessään tehokkaasti kasveja ja tietenkin siksi, että suurin osa eri lajien toukista syö valtavia määriä kasveja tuhoavia kirvoja.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan Suomessa on tavattu 330 kukkakärpäslajia (Haarto A. & Kerppola S. 2004: Checklist of Finnish Syrphidae. – Sahlbergia 9: 147-164).

Herttoniemen, Vanhankaupunginlahden, Viikin ja Arabian-Toukolanrannan kukkakärpäsfaunaa on tutkittu aktiivisesti vuodesta 1998 lähtien, vanhempia havaintoja alueen lajistosta ei ole tiedossa. Parhaiten tunnettuja ovat Herttoniemen alueet ja Viikin arboretum, mutta keräilyä on suoritettu myös lahden toisella rannalla Arabian-Toukolan puolella. Valitettavasti siellä olleet hienot ruderaattialueet ovat peittyneet tai peittymässä rakentamisen alle. Näitä joutomaiksi luettuja alueita ei juuri arvosteta, mutta ne ovat kuitenkin kasvistoltaan hyvin monipuolisia ja hyönteisrikkaus on niissä suuri. Nämä seikat houkuttelevat alueille runsaasti myös hyönteis- ja siemensyöjälintuja. Valitettavasti ruderaatit ovat kuitenkin yhä enenevässä määrin katoava luonnonvara tehokkaan rakentamisen myötä.

Vuoden 2004 loppuun mennessä on tutkimusalueella havaittujen kukkakärpästen lajiluku 183. Maassamme on nyt tavattu 330 lajia, joten reilusti yli puolet Suomen lajeista on löytynyt täältä. Joukossa on yhdeksän maallemme uutta lajia, joista muutamat jopa kansainvälisiä harvinaisuuksia. Alueelta on myös tavattu lukuisia muitakin harvinaisuuksia, joita ei juuri muualta maasta ole löytynyt. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä ovathan alueen biotoopit aivan mahtavat. Vanhankaupunginlahti – Viikki tunnetaan vanhastaan kuuluisana lintuparatiisina, mutta nyt on aihetta kutsua aluetta myös kukkakärpäsparatiisiksi!