Vanhankaupunginlahti on osa Natura 2000 -verkostoa

Euroopan Unioni pyrkii säilyttämään alueensa luonnon monimuotoisuutta perustamalla suojelu- ja luonnonhoitoalueiden verkoston kaikkiin jäsen-maihin. Sitä nimitetään Natura 2000 -verkostoksi.

EU:n Luontodirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot suojelemaan sellaisia luontotyyppejä ja lajeja, jotka yhteisö on määritellyt erityistä huomiota edellyttäviksi. Kunkin jäsenvaltion on osoitettava alueellaan kohteita, joiden suojelutoimilla turvataan näiden luontotyyppien ja lajien säilyminen.

EU:n ensisijaisesti suojeltaviksi luokittelemat luontotyypit ovat sellaisia, joiden luontainen esiintymisalue on yhteisön alueella hyvin pieni tai pienentynyt. Näitä ovat esimerkiksi suot, niityt ja tulvametsät. Vanhankaupunginlahden rantojen tervaleppäluhdat ja tulvaniityt kuuluvat näihin. Suojelun kannalta on määritelty tärkeiksi lajit, jotka ovat uhanalaisia tai tulossa uhanalaisiksi, sekä tietyt kotoperäiset lajit, joita ei esiinny muualla.

Lintudirektiivillä pyritään suojelemaan pitkällä aikavälillä kaikkia yhteisön alueella eläviä luonnonvaraisia lintulajeja ja niiden elinympäristöjä. Kosmopoliittisesti elävien muuttolintujen voidaan sanoa olevan erityisellä tavalla kaikkien eurooppalaisten yhteistä omaisuutta, joista olemme yhteisesti vastuussa. Muuttolintujen menestymiseen vaikuttaa tärkeiden pesimä-, muutto- ja talvehtimisalueiden säilyminen riittävän laajoina.

Seuraavia lintudirektiivin luettelemia erityistä suojelua kaipaavia lajeja on Vanhankaupunginlahden alueella tavattu pesimälajeina viimeisen kymmenen vuoden aikana:

• Kaulushaikara
• Ruskosuohaukka
• Ruisrääkkä
• Valkoselkätikka
• Pikkulepinkäinen
• Peltosirkku
• Luhtahuitti
• Kalatiira
• Lapintiira
• Palokärki

Lisäksi muuttoaikana levähtää säännöllisesti 22 direktiivilajia.

EU rahoittaa Natura-alueiden suojelua ja avusti Vanhankaupunginlahdellakin suojelutoimenpiteiden toteutuksessa. EU tuki vuosina 1997-2000 Viikin suojelutoimia yhteensä 1,3 miljoonalla markalla. Natura 2000 on osa kansainvälistä luonnonsuojelutyötä. Jo 1970-luvulta alkaen on Euroopan Neuvoston piirissä tehty jäsenmaita velvoittavia luonnon-suojelusopimuksia. Euroopan Unioni on antanut vielä sitovampia direktiivejä jäsenmailleen.

Unionin jäsenmaiden on ratkaistava, millä keinoilla Natura-alueiden luonnonarvot voidaan turvata. Luonnonsuojelualueen perustaminen on tavallinen ratkaisu. Keinoina voidaan käyttää myös sopimuksia ja esim. EU:n maatalouden erityisympäristötukea. Esimerkiksi niittyjä voidaan niittää tai niillä voidaan laiduntaa karjaa, jotteivät niityt pensoitu ja niiden uhanalainen lajisto katoa. Ihmisen toiminnan on kuitenkin sovelluttava yhteen alueiden suojelutavoitteiden kanssa. Aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat näyttävät olevan paras tapa täyttää suojelun vaatimukset.

Vanhankaupunginlahden vuonna 1994 vahvistettua hoitosuunnitelmaa päivitetään vuoden 2001 aikana. Tärkeimpiä lähivuosien kunnostustoimia tulevat olemaan Purolahden tulvaniityn palauttaminen laidunkäyttöön sekä ruoikon lampareikon laajentaminen vesilinnuille suotuisammaksi.

Lisätietoja:

Uudenmaan ympäristökeskus

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen neuvonta, puh. 09-7312 2730