Paikannimien taustaa

Kirj. Eero Haapanen

Vanhankaupunginlahti-nimen kanssa nimitystä Viikki käytetään nykyään usein miltei synonyyminä Vanhankaupunginlahdelle, vaikka se lähinnä viittaa Viikin latokartanoon ja yliopiston tutkimus- ja koetilaan peltoympäristöineen. Monet alueen lintuharrastajat käyttävät omatekoista lyhennettä ”Vanhis”.

Suurin osa vanhoja paikannimiä on alkujaan ruotsinkielisiä. Alueella asui kuitenkin aina jonkin verran suomenkielisiäkin maanviljelijöitä, ja 1700-luvulla karttoihin on päässyt esim. Hakalaudden, Hakalanniemi ja Kivinokka (Kifvinokka). Monet vanhat nimet ovat kiinnostavia, koska ne kertovat luonnonolosuhteista ja maankäyttömuodoista.

Arabia on Helsingin kaupungin Forsbyn tilasta 1800-luvun alkupuolella erottama vuokra-alue. Paikan nimeksi pantiin Arabia jatkona viereisten paikkojen nimityksille Jerikonniitty (Jerikohagen) ja Kaanaanmaa (Kanaansland). Aikoinaan Raamatusta tuttujen paikkojen nimiä annettiin usein syrjäisten alueiden nimeksi. 1870-luvulla alue siirtyi ruotsalaisen posliininvalmistusyhtiön hallintaan. 1880-luvun alussa tehdas itsenäistyi ja otti Arabia Aktiefabrik -nimen.

Helsinki, Helsingfors. Molemmilla nimillä on suora yhteys pitäjännimeen Helsinge, joka esiintyy asiakirjoissa jo 1300-luvun puolivälissä ja on varhaisin kirjoihin pantu tämän seudun nimi. Nimi on alkujaan joen nimi, joka on kirjoitettu mm. muotoon Helsingåå. Itse nimi Helsing tarkoittanee Ruotsin Hälsinglannista tulleiden uudisasukkaiden asuinpaikkaa.

Siirrettäessä Helsinkiä pois alkuperäiseltä paikaltaan Ruotsin hallitus tiedottaa Suomeen Pietari Brahelle: ”Mitä muutoin mainitun kaupungin nimeen tulee, olemme me harkinneet monia ajatuksia puolelta ja toiselta; mutta ottaen huomioon että Sörnäisten niemi (Södernäs udd) jonne tämä kaupunki rakennetaan, ei sijaitse kaukanakaan Helsingin koskesta (Hellsingforss) mikä nimi myös on esi-isiemme voitokkaiden aseiden ja Hälsinglannista (Hellssingelandh) sinne ensiksi muuttaneiden uudisasukkaiden muisto; niin olemme Me siitä syystä hyväksi nähneet nimittää paikan Helsingiksi (Hellsingeforss).”

Hirsipuunkallio. Nimen taustalla on paikalla Helsingin perustamisen jälkeen sijainnut mestauslava, jossa hirtettiin muiden muassa epälojaalisuudesta kuninkaalle epäiltyjä virkamiehiä.

Lammassaari, Fårholmen. Nimi ollut käytössä 1700-luvulta. Suomalainen käännösnimi tuli käyttöön 1800-luvulla. Nimi kertonee aikoinaan tavallisesta saarien käytöstä lampaiden kesälaitumina.

Ryönälahti, Brakvik. Vanhankaupunginlahden itärannalla keskiajalla sijainnut kylä. Murteellinen brak merkitsee vedessä kelluvaa vanhaa kaislaa tai ruokoa, rantaan ajautunutta ruokoa. Nimi on siis tarkasti kuvannut sitä maatunutta lahtea, jonka rannalla kylä on sijainnut.

Säynäslahti, Idviken. Ruotsinkielinen nimitys (”säynävälahti”) on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Nimi kertonee säynävän merkityksestä tuon ajan kalastuksessa. 1700-luvulla Vanhankaupunginlahden pohjoisosaa kutsuttiin nimellä Ladugårdsviken (”navettalahti”) Viikissä sijainneen kuninkaan talousalueen päätilan mukaisesti. Suomenkielinen väännös Latokartanonlahti yleistyi vasta 1900-luvun taitteessa ja on nykyään poistunut käytöstä.

Viikki, Vik. Suomenkielinen muoto Viikki on tullut käyttöön vasta myöhään 1950-luvulla. Vanhojen asiakirjojen perusteella on ruotsinkielinen nimi Vik ollut käytössä jo 1400-luvulla paikalla olleen kylän nimenä.

Vanhankaupunginlahti, Gammelstadsviken. Paikannimestä Gammelstaden johdettu nimi Gammelstadsviken on asiakirjojen perusteella ollut käytössä 1700-luvun alkupuolelta lähtien, mutta vasta 1900-luvulla laajentunut käsittämään koko lahtea. Suomenkielinen muoto otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella.

Vanha talvitie. Sörnäisissä nimetty katu, joka viittaa paikalta aikoinaan Vanhankaupunginlahden jäälle lähteneeseen talvitiehen.

Vantaanjoki, Vanda å on ollut käytössä jo keskiajalla, mutta samanaikaisesti 1800-luvulle asti joesta käytetään tavallisemmin Helsinge å -nimeä. Vantaa-nimitykset juuret ovat entisen Helsingin pitäjän pohjoisosassa ja siitä pohjoiseen olevalla alueella. Riihimäen itäpuolella, Vantaanjoen varrella on Vantaankylä, joka mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla. Vantaa edustaa siis pohjoisesta, suomalaisesta sisämaasta peräisin olevaa nimeä, Helsinge puolestaan rannikkoväestön ja ulkomaailman seudulle antamaa nimeä.

Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja no 24. Helsinki 1970.