Sudenkorennot lahden yllä

Taidokkaasti lentävät erilaiset sudenkorennot ovat olennainen osa kosteikon eliöyhteisöä. Ne ovat ilmojen ja vesien petoja, mutta myös tärkeä ravinnonlähde useille eliöryhmille. Sudenkorennot ovat viime vuosina osoittautuneet yhdeksi käyttökelpoiseksi lintuvesien suojeluarvon kuvaajaksi.

Vanhankaupunginlahden sudenkorentolajisto edustaa pääosin melko tavallista etelärannikon lajistoa. Runsaimpia sudenkorentoja lahdella ovat isotytönkorento (Kuva) vesialueilla sekä sirotytönkorento rannoilla ja polkujen varsilla. Hentosudenkorennoista myös sirokeijukorento esiintyy alueella harvalukuisena.

Aitosudenkorennoista ruovikon yllä voi useimmiten nähdä sini- ja ruskoukonkorentoja, mutta myös vaskikorento ja täpläkiiltokorento (Kuva) esiintyvät lampareiden rantamilla. Aitosudenkorentojen toukat saalistavat vedessä liikkuvan pyyntinaamarinsa avulla muita pikkueläimiä. Aikuinen sudenkorento nappaa ilmasta saaliikseen esim. paarmoja ja sääskiä.

Vanhankaupunginlahdella ei esiinny uhanalaisia sudenkorentolajeja, mutta Viikinojalta tavattu kirjoukonkorento (Kuva) on melko harvinainen eteläinen pienten lampien ja ojien laji. Alueella on tavattu myös rannikkoukonkorento, joka on jokseenkin harvinainen rannikkoalueen laji.

Lähde: Ilmonen, J. (2002) Sudenkorento- ja vesikovakuoriaisselvitys Viikin Vanhankaupunginlahdella vuonna 2002. Suomen ympäristökeskus.