MAALÄMPÖ

Maalämpö on maaperään tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maalämpöjärjestelmän avulla sitä käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen.

Maasta ja vedestä lämpö kerätään talteen putkiston avulla. Kalliosta lämpö otetaan talteen pora- eli lämpökaivon kautta.

Suomessa auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu noin 10 metrin syvyyteen, joten lämpökaivon kautta saatava lämpö on osittain geotermistä lämpöenergiaa.

Geoterminen energia on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy, kun maan sisuksissa tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Geotermistä energiaa hyödynnetään paljon esimerkiksi Islannissa.

Maalämpöä hyödynnetään lähinnä pientaloissa, mutta se soveltuu hyvin myös suuremman mittakaavan lämmitystarpeisiin. Helsingissä sijaitsevan Katri Valan lämpöpumppulaitoksen tuotantoteho on 90 MW lämpötehoa ja 60 MW jäähdytystehoa. Suomessa maalämpöpumppujen käyttö on yleistymässä.

Maalämpöpumpun toiminta

Kallioperästä, maaperästä tai vesistöstä lämpöenergia siirtyy lämmönkeruupiirin eli putkiston kautta varaajaan. Putkistossa lämpö varastoidaan jäätymättömään nesteeseen, kuten etanoliin. Maalämpöpumpun avulla nesteeseen sitoutunut lämpö nostetaan lämmityksessä tarvittavalle tasolle.

Lämpö siirretään edelleen varaajaan, josta se jatkaa matkaansa käyttöveden tai talon lämmitykseen. Taloa voidaan lämmittää vesikiertoisen lattialämmityksen, ilmalämmityksen tai lämpöpatteriverkoston kautta.

Maalämpöpumpun hyödyntämä maan tai veden lämpöenergia on ilmaista ja uusiutuvaa, mutta pumppu toimii sähköllä. Yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan lämpöä 2-3 kilowattituntia.

Maalämpö Viikissä

Versokuja 7 on kellarillinen paritalo, jota lämmitetään maalämmöllä. Maalämpöjärjestelmän lisäksi asunnoissa on puulla lämpiävät sydänmuurit.

Talon vuotuinen lämmitysenergian kulutus on noin 75 000 kWh, josta ostoenergiaa on noin 33 000 kWh. Rakennuksen lämmitettävä ala on noin 745 brm2, joka sisältää lämmitettävän uima-altaan. Energiankulutus varsinaisia asuintiloja kohden on korkea, mikä johtuu aputilojen suuresta määrästä ja todennäköisesti myös hirsiseinän heikosta lämmöneristävyydestä.

Versokuja 7:n maalämpöjärjestelmän hyötysuhde on 1:2,2, eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan 2,2 kWh lämpöä.

Talon asukkaat ovat olleet maalämpöjärjestelmään sekä sen käytön vaivattomuuteen ja luotettavuuteen tyytyväisiä.